Asunnottomien yö meni

Asunnottomien yö on ohi. Aloitin illan päätapahtumasta  Hakaniemen torilla, jossa presidentti Tarja Halonen avasi asunnottomien yön. Sen jälkeen menin toiseen tapahtumaan Paasikiven aukiolle perinteisen "rakovalkean" ääreeen. Halonen haastoi kaupunginosayhdistykset poistamaan ennakkoluuloja asuntoloita kohtaan. Ministeri Jan Vapaavuori haastoi Helsingin kaupunginaoyhdistysten Liiton HELKAn asunnottomuuden poistamiseksi. HELKA sai Vapaavuorelta ns. hiertävän kiven, eli asunnottomuudesta muistuttavan "kiertopalkinnon" täksi vuodeksi. HELKAan kuuluu tällä hetkellä yli 70 kaupunginosayhdistystä, joten sillä on merkittävä rooli myönteisen keskustelun herättäjänä ja vauhdittajana Helsingin asunnottomuudesta ja asuntoloista.  Olen ollut HELKAn varapuheenjohtaja ja sen jäsenyhdistykset  tekevät  vapaaehtoistyötä asuinympäristön viihtyisyyden eteen. Kaavoitusasioissa kaupunginosayhdistykset antavat lausuntoja monissa kaavoituksen eri vaiheissa.
Nyt hiertävänä kivenä on Töölöön kunnostettava asunnottomien tukiasuntola  Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 7500 ja Helsingissä 4500. Luku ei tunnu kovin suurelta, mutta sekin on liikaa. Yleisön joukosta kuului huutoja siitä, millaista on olla asunnoton. Se on itse koettava, ennenkuin täysin ymmärtää sen. Siellä tuli esiin, että ensin on saatava asunto ja sen jälkeen on helpompi panna korkki kiinni. Yleensä ajattelemme toisin päin. Muistan erään TV-ohjelman takavuosilta asunnottomuudesta, jossa kerrottiin pariskunnasta, joka oli asunut pitkät ajat autossa Töölön kirjaston takana. He olivat  räjähtäneen näköisiä silloin haastatteluhetkellä. Sitten he saivat ohjelman vauhdittamana asunnon vuokrattua joltakin ystävälliseltä ihmiseltä ja toisessa haastattelussa pariskunta oli aivan toisennäköisiä. Inhimillisyys oli voittanut.
Ennakkoluulot asunnottomia kohtaan ovat suuret. Pelätään huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä ympäristössä. Olen asunut 1970-luvun vaihteessa Albertinkatu 1:ssä, jonka lähellä on Pursimiehenkadun yömaja. Monesti sain kuulla, ettö paikka on huono, kun siellä on yömaja. Voin sanoa, että yömaja ei aiheuttanut häiriöitä, sillä sinne ei päässyt humalassa sisälle ja siellä asuvat ovat työssäkäyviä ihmisiä.Olen tästä kertonut töölöläisille.
Sen sijaan Pursimiehen kadun Alko siihen aikaan keräsi  humalaisia ja laitapuolen kulkijoita ympärillleen.
Töölön asuntolassa on tukihenkilöitä ja on parempi, että tukea tarvitsevat ovat sisällä lämpimässä kuin makoilevat rappukäytävissä tai ulkona. Asunnottomuus on monen asian yhteissumma: työttömyys, avioero, alkoholin liika käyttö jne.  On parempi, että sijoitetaan tasapuolisesti  laitapuolen ihmisiä erin kaupunginosiin kuin että kasataan heidät yhteen kaupunginosaan, kuten  näin on ikävä kyllä ilmeisesti nyt käynyt Alppilassa.
Halonen keskusteli torilla olevine ihmisten kanssa. Minäkin rohkaisin mieleni ja menin kiittämään häntä hyvistä puheista torilla ja Suomen setlementtiliikkeen 90-vuotisjuhlassa. Halonen muisti heti Setlementtiliiton S-asunnot, jotka auttavat osaltaan asunnottomuuden ongelmassa, vaikka ei yksi yhdistys voi tehdä kaikkea, kuten hän totesi.
S-asuntoja on rakennettu vammaisille henkilöille ja sellaisille, joilla on ollut sopeutumisvaikeuksia yhteiskuntaan. Olen käynyt tutustumassa Malmin asuntolaan. Nyt niitä on rakennettu eri puolille Helsinkiä. Tutustuin S-asuntojen työntekijöihin Setlementtiliiton juhlissa. He ovat nuoria ja energisiä, todella miellyttäviä ihmisiä. Hakaniemen ilta jatkui  Toivottavasti ei puolueiden lupauksia.