Länsisatamassa hiljaista ja bloggaajat tapasivat

Tänään tuntui aika oudolta, kun tuttu ja raivostuttavakin juna ei enää kulkenut Länsisatamaan. Länsisatama muutti Vuosaareen. Nyt unelmani lopulta toteutui. Satama-alueesta aletaan tehdä asuinaluetta. Täytyy kuitenkin todeta, että tuntuu hiukan tyhjältä, kun mitään kiusaa ei enää ole. Juna oli jotenkin elämän merkki, vaikka se häiritsi monta kertaa yöuniani. Onko nyt liian hiljaista? Huomasin, että vanhaa blogiani Muistojeni Jätkäsaari viime syyskuun alussa oli käyty tänään katsomassa. Kerroin siinä, kuinka ensimmäisissä kuntavaaleissa 1988 ehdotin Jätkäsaarta asuinalueeksi. Kukaan muu ei ottanut vaaliohjelmakseen sitä. Sain kovan vastustuksen teemalleni. Varsinkaan Vuosaareen sitä ei pitänyt siirtää, kuten ehdotin.  Kirjoittelin useita kolumneja sataman siirrosta paikalliseen kaupunginosalehteen Kamppi-Eiraan. Sitten yleiskaavaan otettiin satamalle varaus Vuosaareen ja monen väännön jälkeen satama on sitten siirtynyt pois. Tietysti pienessä mielessäni olen toivonut, että minutkin olisi kutsuttu juhlimaan uutta satamaa, kun olin niin kaukonäköinen tässä asiassa. Pääasia on kuitenkin, että satama on uudessa paikassa ja pitkällinen prosessi on ohi. Nyt sitten aletaan rakentaa Jätkäsaarta. Me Kampin asukkaat olemme käyneet monet rakentamiset läpi. Jätkäsaaren rakentaminen on kuitenkin tarkoitus toteuttaa siten, että rakennustarvikkeet tuodaan mereltä käsin saarelle.
Nyt sitten pohditaan, miten toteutetaan kevyen liikenteen alikulku Ruoholahti-Jätkäsaaresta Kamppiin. Se ei ole ollenkaan minun mieleeni, mutta se on toisen blogin arvoinen aihe. Samoin  Töölönlahdelle menevän ratakuilun käyttöön otto kevyelle liikenteelle on liiankin suurisuuntaiselta kuullostava hanke.
Tänään Uuden Suomen bloggaajat tapasivat toisensa Kaapelitehtaalla. Lumimyräkässä kävelin sinne ja ensimmäiseksi päätoimittaja Huuskoa tervehdittyäni halusin löytää blogiani kommentoineet. Istahdin tyhjälle paikalle ja kerroin vasemmalla puolella olevalle miehelle, että halusin tutustua blogejani kommentoineeseen herra Koskeen. Hän istuikin juuri vieressäni. Oli tosi mielenkiintoista nähdä bloggaajat livenä. Ilta oli todella onnistunut. Tarjoilu oli erinomaista. Bloggaajat kertoivat tunteistaan ja tunnoistaan. Esiin tuli kysymys siitä, missä roolissa blogissa voi esiintyä vai pitääkö olla vain omassa roolissaan eli virallisessa ja yksityisroolissa aina. Myös pohdittiin, minkäluonteisia ajatuksia blogissa voi esittää. Ajatukset voivat olla puolivalmiita ja niitä voi testata blogissa. Blogi on kolumnin ja päiväkirjan välimuoto. Naisia bloggaajien joukossa oli vähemmän. Onko naisilla liian vähän aikaa kirjoittaa? Päätoimittaja Huusko kertoi, että jotkut kirjoittajat pääsivät bloggaamisen avulla valtuustoon. Omalla kohdallani ei näin käynyt, sillä sain vähän ääniä ja jäin rannalle. Omat potentiaaliset äänestäjäni ehkä eivät lukeneet  ollenkaan blogeja. Kuitenkin olen kovin iloinen, että olen voinut blogata. Aikaisemmissa  blogeissa olen tehnyt matkakuvauksia ja niitä on käyty katsomassa jatkuvasti.  Lopuksi saimme Lilli Earlin omistuskirjoituksella  Karin Saunapuhtaan Suomen.   Illan jälkeen saattoi todeta, kuten Lilli omistuskirjoituksessaan minulle "Elämä on ihanaa ja tämä ilta eritoten."